Ilmeisesti tässä on aloitettu uusi perinne. Jo toinen Wappu Ullanlinnanmäen sijaan Alviinan katedraalissa. Marssimisen sijaan RadioSuomiPop ja välttävästi tuuletettu työpiste hyvin sekoitettujen höyryjen keskellä Eversti seurana (yksi).
 |
| Jos maalia ei oo, homma seisoo |
Tälle juhlapyhälle listalta käteen osui sisäkaton maalaus. Punnittuani eri maalivaihtoehtoja päädyin perinteiseen Ferrexiin. Jostain höpsöstä syystä kuvittelin, että pikkupurkki riittäisi katon kahteen kertaan maalaamiseen. Tämä harha väistämättä johti työn keskeytykseen jo perjantaina ennen ruoka-aikaa katto kertaalleen maalattuna puoleenväliin..
 |
| Siisti tuli |
Onneksi lauantaina kaupat jälleen avautuivat ja työn sai vedettyä päätökseen vielä samana viikonloppuna. Harvinasta tälle projektille, mutta näyttäisi siltä, että tämä onnistui ensimmäisellä harjoituksella...
Viime jakso loppui jännittävään kuvaan mittaritaulusta ja lupaukseen jatko-osasta. Sulavasti jaksoja yhdistellen näemme nyt miten tarina sai jatkoa...
 |
| tällainen se oli |
Näissä yli 30 vuotta vanhoissa veneissä on mielestäni se hölmö tauti, että veneet on monesti kovinkin koreita ulkoa ja materiaalit kaikkialla ensiluokkaista. Mutta 70-luvulla joko maku oli denimien takasaumasta tai sitten veneen valmistumisen kynnyksellä ei enää kiinnostus riittänyt kauniiseen viimeistelyyn. Kipparin näkymä on puulaatikko, jossa mittarit on lätkästy keskelle ja vetolaitteen kuoret ja kahva kuin 140:n volvon käsijarru. Mihin katosi 30-50 -lukujen veneiden kauniit mittaritaulut ja koristeelliset kahvat?
 |
| Käännä näyttö ympäri niin näet oikeinpäin.. |
Laatikosta en taida nyt päästä eroon, mutta mittaritaululle TÄYTYY tehdä jotain. Siis suunnittelupöydälle (no ruokapöytähän se virallisesti on..). Eli Touko Pouko Muksuluurista ottaa sakset sekä palan kartonkia ja ryhtyy askartelemaan paskartelemaan Alviinalle sielun. Ensin leikataan kaikki mittarit, valot ja virtalukon. Sitten mietitään mitä katkaisijoita tarvitaan ja askarrellaan sellaiset.
 |
| Virtuaalimittaristo simulaatiopurjehduksiin |
Mittarit pitää olla kiinni jossain, eli pohja suunnitellaan seuraavaksi..
 |
| Ensimmäisiä sovituksia |
Seuraava vaihe onkin ostaa mahonkia ja leikellä ja porailla siitä mallin mukainen. Tässä kohtaa katkaisijat ja muut olikin jo piirongissa odottamassa sovittelua. Kun levy sai muotonsa, kaiversin vielä tuon veneen nimen siihen, hioin tolkuttomasti, jonka jälkeen se olikin valmis kyllästettäväksi.
 |
| Sovitus autenttiseen ympäristöön |
8 kerrosta lakkaa ja taulu alkaa näyttää valmiilta. Samalla tuli maalattua tuo vetolaite mustaksi ja laitettua vähän kromia heijastelemaan...
Nyt se on siis tehty, ja voidaan laittaa sivuun odottelemaan asennusta.
Näissä hommissa on koko ajan pitkiä taukoja kun pitää aina jotain odottaa kuivuvaksi joko kyllästyksen tai lakkauksen jälkeen. Jotta homma ei menisi tuijotellessa maalin kuivamista pyrin pitämään useaa palloa ilmassa yhtäaikaa (ei helppoa likinäköiselle vasenkätiselle).
 |
| Tämäkin odottelee kyllästyksen kuivumista.. |
Tein puhdetöinä muun muassa ahteriin tuollaisen palan suojaamaan täkkiä kiinnitysnarujen hankaukselta sekä törmäyslistaan korjauspalaa (jälleen kiitos Seppälän Venetarvikkeelle, tilattu lista on identtistä alkuperäisen kanssa). Ne ovat nyt kuivumassa kyllästyksen jäljiltä.
Viime kerralla oli myös asiaa etulasien listan löytymisen mahdottomuudesta. Silloin jo päätin kokeilla liimamassalla saumaamista. Lueskelin Puuvenekorjaamo J.Kareisen sivuilta hieman rohkaisua ja kokeilemaan! Ei opi jos ei kokeile sanoi entinen mies heikoista jäistä.
 |
| vasen tehty, keskellä massat, oikealla odottaa |
Yksi lasi kerrallaan ensin huolellinen suojateippaus karmeihin ja rajausteippaus lasiin. Muutama Ave Maria ja liimapistooli soimaan! Reilusti massaa, jonka vedin tiukasti lastalla kiinni saumaan ja lasiin. Lastan saksin Carte Dor jäätelöpaketin kannesta (siinä oli juuri oikea kaari avauskielekkeessä). Jäätelö toki piti poistaa paketista ennen tätä toimenpidettä.
 |
| kelpaa mulle |
En tiedä onko Chi löytynyt vaiko vain muuten hyvä flow päällä, mutta tämäkin näyttää onnistuneen! Saumoista tuli siistit, en sotkenut venettä eikä mitään mennyt rikki. Nyt sitten kerätään tietoutta kestääkö, säilyttääkö värinsä ja pysyykö elastisena. Seuraavassa veneessä sitten tietää kannattaako käyttää vai ei.
 |
| Ranneliike auttaa aina |
Koska sisälle tulee uusi kojelauta (nimitys on sovittu jo aiemmin!) eihän se sovi, että karmit on ihan kuralla! Eli hiomahommiksi meni. Alaosasta olikin lakka lähes kuoriutunut ja paljas puu päässyt kuivumaan. Hionta puulle, kyllästys ja lakkaa päälle. Vasta tämän jälkeen voi kojelaudan levyttää uudelleen, jonka jälkeen voi laittaa mittaritaulun (siis sähköjen jälkeen). Nyt olen katsellut, että sivuseinätkin pitäisi hioa.......
 |
| Ei voi asentaa jos pokat on rumat |
