Lieke eli Elektrisiteetti

Jos Elias Lönnrot olisi saanut päättää, olisin tehnyt veneeseen lieketöitä. Aamiainenkin olisi tullut liekehellalla ja croissantit paistunut liekeuunissa. Mutta Samuel Roossilla oli isompi (auktoriteetti) ja käytämme sanaa sähkö.

Thomas Edison oli oikeassa, Teslan vaihtovirralla ei ole tulevaisuutta. Kaikki toimii tasavirralla, eikä kukaan tajua muutenkaan miten vaihtovirta toimii. Sanokoon historia mitä tahansa, liputan Edisonin puolesta näissä hommissa.

On paksuutta ja puristetut päät

Shoppailin hieman kaapeleita ja muuta tilpettä uusia sähkövetoja varten. Autosähkö Parkkinen täällä Kotkassa pätki ja puristeli mittojen mukaan valmiit kaapelit. Osallistuin kaapeleiden tekoon mittamiehenä ja turhan lätisijänä. Taktiikka selvästi toimi kun sain piuhat nopeasti ja edulliseen hintaan (tämän tyyppisissä hommissa on aina mukava käyttää paikallisia toimijoita).

Koska en laiskana jaksanut laskea riittävää kaapelin paksuutta otin 50 mm². Moottorilta akulle ja kytkimelle menevät piuhat tuskin hetkessä ylikuumenee.

Akkujen, kytkimen ja kaapeleiden sovittaminen

Akkujen tila sai pienen siistimispäivityksen ja uudet läpiviennit kaapeleille. Halusin käyttökytkimen aiempaa helpompaan paikkaan käden ulottuville, mutta pois näkyvistä (kuten kaikissa venesähkötyöohjeissa neuvotaan).




Ideana on yksinkertainen kahden akun järjestelmä, jossa voi kayttää/ajon aikana ladata joko jompaa kumpaa tai molempia akkuja yhtäaikaa. Uskoisin ajoa olevan vähän, että latailen akkuja kotona kumminkin.

 Kaapeleita kiinnittäessä ymmärsin heti miksi se nimi on sähkö. Samuel Roos oli kertonut että kyseessä on "sähähtämällä säkenöiminen". Ja sitä tosiaan löytyi, koska sulaketaulun puoleinen vienti oli vielä kiinnittämättä ja johdon päät olivat yhdessä... aika hieno show hämärässä veneessä. Välillä mullakin välähtää!

Noiden jöötimpien pötköjen jälkeen joudinkin mukavasti vetelemään ohuemmat piuhat: kulkuvalot, ankkurivalo, sisävalot, merkinantolaite (ammattikielessä kutsumme sitä töötiksi), hakuvalo, pyyhkijä, latauspistokkeet (2xmallia savukkeensytytin ja kerran usb). Kaikkiaan n. 45 metriä piuhaa. Lisäksi tein mittaritaulun alustavat kytkennät. Jotenkin jäi olo, että jotain vielä puuttuu ja yksi kytkinkin oli käyttämättä... no pilssipumputhan sinne vielä piti lisätä. Hyvä muistaa nyt neljä metriä merenpinnan YLÄpuolella...

Hämppy! Eikun sulaketaulu...

Sulaketaulun kytkennät näin simppelissä tapauksessa sujui kätsysti. Ja paikkakin sille löytyi siististi ruorin alapuolelta. Alkuperäinen ajatushan oli saada sulakkeet helposti saavutettavaan, valoisaan paikkaan. No nythän, öhm..siis..no kun..siinä kävi niinkuin silleen että.....

TOOSI helppo saavutettavuus...

Mutta se mittaritaulun yhdistäminen virtalukkoineen ja mittareineen laittoi kyllä Chuba Chupsin pyörimään poskiontelossa saakka..

Ja sit mää olin ihan niiku että TÄH??

Ei ole nakkisormien hommaa. Vaikka olen yksinkertaistanut ja jälleen yksinkertaistanut niin johtojen ja liitosten määrä aiheutti ahdistusta. Koska mittarit ja kytkimet (piti saada niihin myös merkkivalot...) ovat tässä omassa sommitelmassa sangen lähekkäin niin taulun takana on kuin onkin melkoisen sankka viidakko. Täällä ei sanoisi Riggs:cut the red wire!

All systems go!

No nyt vihdoin on paketti jiirissä kuin vanhan ladon nurkka. Kaikki toimii niinkuin olin ajatellutkin! Mitä nyt pari epäolennaista varoitusvaloa ei pala kun pitäisi (öljynpaine ja latauksen valo). Koska niillä ei ole varsinaista käyttöä ennenkuin on laiturista narut irti, taputan itseäni olkapäälle ja sanon hienohan siitä tuli! (nämä valo hommelit setvitään vielä....)

Onko latauksen puuttuvan valon syy täällä?

Seuraava teksti tuleekin sitten viemään meidät jännittäville viime hetken valmisteluille, eli ne pari juttua vielä ennen vesille laskua....stay tuned (ja radiota en asenna! Se on vene, ei auto (ei siinä metelissä kuule nalkutusta kuitenkaan ;-)  ).