torstai 24. huhtikuuta 2014

Alviina ottaa brasilialaisen vahauksen





Kyllähän kaikki tietää, että Alviina on 70-luvun tyttöjä, eli vesirajan alapuolta ei todellakaan ole hoidettu muuta kuin silloin kun on ihan pakko: vuodot, sienet ja muu ylimääräinen kasvu. Kerran vuodessa ehkä raapattu ja vedetty uusi väri. Toivottavasti kuitenkin pesty edes syksyisin (haisemaanhan se alkaisi).



Nyt näin tuoreen suhteemme kunniaksi ajattelin tarjota neidille "täydellisen muodonmuutoksen"

Pintahan sai jo uutta kiiltoa, uudet rillit lähes valmiit ja kasvojenkohotus menossa. Nyt oli aika pistää myös alapää kuntoon!

Neidillähän ei ole ajettu useampaan vuoteen, joten vesirajan alapuolella pitäisi olla kohtuullisen kuivaa tavaraa. On siis hyvä tilaisuus kyllästää pohja.




 Homma alkaa huolellisella pohjan puhdistuksella puulle saakka. Ne lukijoista, jotka ovat etuoikeutettuja olemaan kosketuksissa puuveneilyyn, tietävät varmasti miten herkkua pohjan raappaaminen voi olla. Erityisesti kun pitää saada kaikki pois.

Tekemällä työ raappaamalla on täysin mahdoton edes arvioida työmäärää yhdeltä ihmiseltä, jolla on käytettävissä 12-15 tuntia kahdessa viikossa.


Onneksi kehitys kehittyy ja ihminen on laiskuudessaan kekseliäs.

Ratkaisu: lasipuhallus!
Tutkiskelin erilaisia vaihtoehtoja raappaamisen välttämiseksi pitkin talvea. Useita kahvipöytäparlamentteja kuunneltuani, googletettuani kymmeniä eri hakukeinoja, netin keskustelupalstoja läpi kahlattuani päädyin soodapuhallukseen. Hiekkapuhallus olisi aivan liian rankka hoito, se rikkoisi mahongin varmasti; soodalla pinta puhdistuisi, mutta puu säilyisi (ja kun joku oli soodan puolella Suomi24 -keskustelussa niin se oli kuin profetia; jos jotain lukee Suomi24:ssä sen täytyy olla totta (hymiö)).

Seuraava ongelma oli löytää tekijät. Työkaverin vene oli soodapuhallettu, joten siinä yksi kontakti. Toisen löysin omien tutkimusten kautta eli goeglgoogel: WWW.SODASOLUTIONS.FI Heinlahdella, Pyhtäällä. Aivan huippufirma! Laitoin kyselyä netin kautta sunnuntaina ja palasivat asiaan jo samana päivänä! Seuraavan viikon alussa kävivät katsomassa kohteen ja  sovittiin seuraavalle viikolle puhallus (tässä oli tuo Päästäinen välissä).

Tosiaan puhallettava tuote vaihtui soodasta lasiin. SODASOLUTINS kaverit Kiiski ja Hosko eivät suositelleet soodan käyttöä, sooda kun menee puun huokosiin, jolloin haasteena on sen pois saanti. Puhaltamalla ilmalla ei kaikki siis lähde ja  vettä en voisi käyttää, tässähän ollaan kyllästystarkoituksilla liikenteessä, enkä tosiaan halua vettä puuhun, ja sen perään kyllästysaineella tukita se veden pois pääsy.
Etuina hienolla lasilla on myös pienempi pölyäminen ja puhallusaineena edullisempaa.

Tänään poitsut sitten kävivät aamupäivällä vetämässä Alviinalle brasilialaisen.
Alle neljän tunnin koko veneen vesirajan alapuoleinen osa oli siististi puulla ja peräsin, kölirauta yms. metalli puhtaana! Todella siistiä työnjälkeä ja homma eteni kuin Duracell pupu, pysähtymättä siitä hetkestä kun paku peruutti pihaan, siihen hetkeen kun perävalot katosivat kulman taakse. Kovia jätkiä, arvostan. Mainitsinko jo, että olivat SODASOLUTIONS ? (taidan muuten pistää kuitin kotitalousvähennyksiin...)



Ihan kaikkea ei tuollakaan systeemillä valitettavasti saa. Lautojen välisaumoihin on tursotettu jotain mustaa tököttiä (veikkaus sikaflexien suuntaan), joka ei puhaltamalla irronnut, sitkeää bitumimaista tahnaa. Eli jäihän sitä raapattavaakin. Työhön kuluva aika on jokatapauksessa tippunut 2 kuukaudesta kahteen päivään.

Hauska yhteensattuma: samalla hetkellä kun lasipuhallus tuli valmiiksi, kännyyni tuli tekstiviesti Matkahuollosta: kyllästysaineet olivat saapuneet.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti